Hylätyt kissat, autiot talot

Tässä näätte kaksi hylättyä kissaa. Mami ja isi pakkasivat laukkuja ja nyssäköitä 

ja sitten ne hävisivät autolla jonnekin.

Me odotettiin ja odotettiin eikä ne tullu yöksikään kotiin. Piti keksiä huvit ihan itte.

Me sit tapeltiin ja leikittiin ja taas tapeltiin. Eikä ne tullu toiseksikaan yöksi. Me oltiin ihan yksin,
tai siis olihan se yks aikuinen täällä, joka antoi ruokaa ja tyhjensi
hiekkalaatikon. Me sit seurattiin ja vahdittiin sitä koko aika, ettei sekin häviä.

Sit kun ne lopulta tuli kotiin (muka äidin luona käymästä), me ei oltu huomaavinaan, 

vaan näytettiin tosi loukkaantuneilta eikä tultu silitettäväksi.

Kyllä me kuitenkin tosi tarkkaan tutkittiin niiden kassit, että missä ne on käynyt.

Sit me illalla jo vähän lepyttiin, kun isi sytytti takkaan tulen. Mimmi meni sen
syliin, mut mä vasta yöllä lepyin.
Kävin kattoo sängyssä ihan läheltä, että hengittääkö isi.

kertoili Mimmi ja Veera