Löhöilyä ja mässäilyä

 

Jaa että mitäkö meille kuuluu? Nukkumista ja syömistä lähinnä. Kyl me käydään välillä ulkonakin, mut mami on niin kylmäväinen, ettei se oo meitä paljon ulkoiluttanut. 

Isi onneksi on.

Syöminen on mukava harrastus talvella. Varsinkin Mimmi on tosi herkkusuu. Se vahtii aina kun joku syö jäätelöä, ja sit se saa nuolla kulhon. Ja mä nuolen kans.

Oon mä ollut ahkeranakin. Autoin mamia joulukukkien purkamisessa, siis paketista. Mun piti vähän kokeilla miltä se paketissa olo tuntuu. Tuntui ihan lämpimältä.

Sit mä olen auttanut mamia kuusenkynttilöiden kanssa. Kokeilin tuota laatikkoa. Hyvältä se tuntui, just mun kokoa.

Ei, meillä ei käynyt pukkia, vaikka siltä vaikuttaisi. Mut saatiin me silti lahjaksi namipusseja ja leikkikaluja. Aika paljon me viihdyttiin noissa rinkuloissa.

Varsinkin Mimmi. Hih.

Mukavaa uutta vuotta.

kertoili Veera

Mimmin päivä

Mä oon aika ahkera kisu. Sillä aikaa ku Veera menee tuolla ruohikossa päästäisten perässä, mä autan isiä ja mamia hommissa. Nytkin me kerättiin yhdessä kaikki nää luumut.

 

Sit mä teen luumuille laatutarkastuksen ja nuuhkin onko ne hyviä vai pilaantuneita. Mulla on tarkka nenä.

Seuraavaks mä autan mamia kasvihuoneessa. Mä tarkistan onko pöydällä kaikki mitä pitää ja haistan vähän tuota lannoitetta.

Mun täytyy myös katsoa onko kasvit kuivia vai tarviiko niitä kastella. Täällä kasvihuoneessa on hyvä olla, kun naapurin Miisa-kissa ei pääse tänne.

Kun me lähdetään mamin kanssa sisälle, kipaisen matkalla puuhun. Mä osaan kiivetä hirmu korkeelle. Mamia ihan pelottaa, mut mua ei yhtään.

Mun päätä ei yhtään huimaa näin korkeella. Veerakaan ei uskalla kiivetä näin ylös puuhun.

Välillä täytyy levätä. Kaikkein mukavinta on ottaa pienet päivätorkut yhdessä parhaan kaverin kanssa.

kirjoitteli Mimmi