torstai 27. helmikuuta 2014

Hengaillaan vaan


Mä tulin vaan sanomaan, ettei kuulu oikein mitään. Ei olla rikottu kukkaruukkujakaan viime aikoina. Tähän mennessä (loppiaisesta lähtien) saldo on vasta kolme ruukkua. Tässä mä hengailen keittiössä.


Käytiin viikonloppuna taas kasvihuoneessa. Veera tässä hoitaa patioruusua, siitä pitäis nyppiä vanhat kukat pois.


Mäkin olin mukana tutkimassa paikkoja. 

 
Sit me ollaan lepäilty ja riehuttu ja taas makailtu. Kun mä meen pitkäkseen, Veera alkaa aina heti pestä mua. Se on sillai vähän niinku mun äiti, vaik ei oo ku vajaa 2 kk vanhempi.


Onneks mami teki meille molemmille tällaset nukkumisrinkulat, kun toi Veera heti valloitti sen ekan.

kertoili Mimmi

lauantai 22. helmikuuta 2014

Leikkiä rinkulalla



Tää nukkumisrinkula on aika kiva leikeissä. Se on mun oma pesä. Tässä mä leikin.

kertoili Mimmi

torstai 20. helmikuuta 2014

En se minä ollut

Eilen aamulla oltiin vasta herätty ja vähän leikitty, kun keittiöstä kuului aika räsähdys.


Siellä oli tällainen kasa. Miten se ruukku tuohon lattialle joutui.



Veera väitti ettei se tienny yhtään mitään. En se minä ollut!


Enkä minä. Mä oon koko ajan ollut tässä isin vieressä. Nääthän sä että mä melkein nukun. Ehkä se oli sellanen poltter... öö kummitus.

kertoi Mimmi

maanantai 17. helmikuuta 2014

Puutarhakissat hoitavat viherkasveja


Tuo Mimmi on oikea viherkasvieksxpertti. Se on hyvä tuhoomaan kasveja, paljon etevämpi kuin mä. Tuossa se aloittaa ihan viattomasti istumalla kasvin vieressä.


Sit se alkaa vähän läpsii hennosti niitä lehtiä. Huomaakohan mami?


Sit se ihan varovasti maistaa. Oisko tää hyvää.


No nyt se mami huomasi. Mimmille tuli kiire. Mihinköhän se meni. Mä taidan mennä perään.

 kirjoitti: Veera

perjantai 14. helmikuuta 2014

Ystävänpäivälahja


Mami on jättänyt keittiön pöydälle meille näköjään paketin. Mitähän siellä on?


Jos mä koitan tälleen tassulla onkia.


Vähän hämärää täällä pussissa, ei näy kunnolla.


No nyt mä sain sen. Kynäntuppi, just tällasta mä oonkin halunnu.



HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE

kirjoitti Veera

tiistai 11. helmikuuta 2014

Mimmi pitkätassu


Mami sanoo, että mulla on aika pitkät etutassut, joita mä aina esittelen.


Mut on mulla aika pitkä häntäkin. Joskus se on tosi paksukin, kun pörrötän sen.


Nyt se on vaan ihan tavallinen, kun katon lintuja keittiön ikkunalla.

Kirjoitti: Mimmi

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Kissanrinkula


Tänään tehtiin mamin kanssa kissanrinkuloita. Ne ei oo sellasii mitkä tehään hiekkalaatikkoon. Mami sai idean tuosta meiän suositusta joulukranssista.


Täs me ollaan leikattu palat vanhasta pellavakankaasta. Tää on koekappale, niin ei oo niin hienoo kangasta.


Rinkulan joutuu poikkasee, et sen saa käännettyä täyttämistä varten. Me täytettiin tää vanhalla vanulla. Mä kyl yritin saada ton pussin ittelleni, mut mami ei antanu vielä.



Tässä me kokeillaan rinkulaa, Veera kerkis eka. Mä koetan houkutella ens hyvällä antaa mullekin vuoro. Ei se antanu. Sit me tapeltiin siitä rinkulasta.



Sit mami teki vielä toisenkin rinkulan, vähän isomman. Toi Veera ryösti senkin heti käyttöön. Tossa se on nukkuvinaan. Oottakoonpa vaan. Se näyttää vähän liian tyytyväiseltä.


lauantai 8. helmikuuta 2014

Me ollaan Mimmi ja Veera


Mä oon Mimmi, tuo kauniimpi (köh) oikealla. Veera on tuo harmaampi tuossa vieressä (auts, oot sä harmaa). Me ollaan parhaita kavereita. Siks me tapellaa nii usein. Tai se on vaa sellasta pehmeetä nyrkkeilyy.

Mami ja tuo toinen (se miespuolinen) haki meidät Hsesyn kissatalosta pentuna tän vuoden alussa. Mä olin just täyttäny 3 kuukautta, mut Veera on vähän vanhempi. Se oli jo yli 4 kuukautta. 

Veera oli löytyny ulkoo siskojensa kans. Se niinku loukutettiin. Sen nimi oli sit eläintalossa Cherie. Sen emo oli sit kuollu ja toinen emo otti sen ja siskot hoitoonsa. Ehkä siks toi Veera aina huutaa mun perään (auts, älä viitti, kyl sä aina huudat, MAAUUU, KURNAUU).

Mä synnyin kissatalossa, kun mun emo otettii sinne talteen. Mun nimi oli sillon Lotta, mut ei sitä voinu ottaa mulle nimeks kun näillä oli jo ollu ennen Lotta-niminen kissa. Mut sit tulomatkalla autossa nuo keksi tuon Mimmi-nimen, ku ne sano et mä oon sellanen vauhtimimmi. Nii oonkii.



Me ollaa aika kovii menemään. Mami räpsii meistä koko ajan kuvii, vaik se valittaa, ettei nyt talvel tuu hyvii kuvii ku ei oo valoo. Tos me tapellaa keittiön pöydällä. Siin on meiä lempipaikka, tuon joulukranssin päällä. Siin ei oo paljo koristeita enää. En tiiä mihin ne on hävinny, en oo nähny.

Tää blogi niinku kertoo meiän elämästä ja toilailuista. Mä kerron tai sit joskus ehkä annan ton Veeranki kertoo (auts, älä läpsi nyt siinä, mä kirjotan). Jos kiinnostaa, nii tulkaa seuraa meiän touhuja. Jos laitatte kommenttii, nii ihan varmaan vastataan.

Kasvihuonevierailu


Tänään meillä oli jännää. Meidät kannettiin sylissä ulkokautta uuteen paikkaan. Me ei olla oltu ulkona vielä, ku ollaan niin pienii. Mut nyt päästiin tutustuu kasvihuoneeseen.


Siel oli kauheen valoisaa ja aika kylmää. Tilaa siel oli juosta ja me juostiinki Veeran kans aika kovaa. 


Me tutkittiin kaikki paikat aika tarkkaan. Mami sanoo, että sit kun tulee lämmin, me mennään yhdessä hommiin sinne kasvihuoneeseen.


Mä kattelin ulos, mut en nähny naapurin Roopea. Se ei ollu ulkona.


Veera teki tomaattilaatikkoon pissat, mä näin. Mami ei oikein tykänny.



Mä yritin päästä vähän lipaston päälle tutkii, mut mun kynnet ei ihan pitäny. Tuli vähän nolo laskeutuminen, pyllylleen.


Tänne me tullaan sit hommiin. Mami kuulemma oikein odottaa taimihommia. Niin mekin odotetaan.